eikä ne iloitse, kun sä saavut

Mä oon syönyt tällä viikolla liikaa! Vitusti liikaa! Mä luulin, että se olisi helpompaa olla syömättä, kun koulu alkaa, mutta ei. Eipä tietenkään. Pakko syödä. Mä en uskalla uhrata mun oppimista tai keskittymiskykyä yhtään enempää. Oon muutenkin jo liian huono koulussa.

Yleensä koulun alkaminen on ihanaa. Mä rakastan rutiineja. Ne helpottaa elämää niin paljon. Tänäkin vuonna olin innoissani. Koululla kuitenkin se sama outo ahdistus iski luokassa, kuten ennenkin. Seuraavana päivänä ajattelin, että ei se nyt niin paha voi olla. Sitä se kuitenkin oli. Miksi vitussa mua ahdistaa koulussa välillä niin paljon? Kai mua vaan vituttaa, kun kaikki muut on niin kauniita ja täydellisiä, ja mä oon tällanen epäonnistunu kusipää.

Tän viikon syömiset tähän mennessä: maanantai 780 kcal, tiistai 895 kcal, keskiviikko 1155 kcal, torstai 1060 kcal. Tähän mennessä vajaa 1000 kcal. Mä lupaan ens viikolla syödä vähemmän. Ihan sama, vaikka mun keskittymiskyky häiriintyy, mulla on heikko olo jne. Mä haluun tätä enemmän. Mulla tulee siitä hyvä olo. Mä ansaitsen sen, koska mä pystyn siihen.

Vähän aikaa sitten mulla tuli kauhea ahdistus. Lähinnä ton tän päivän kalorimäärän takia. Mulla oli kauhee olo. Ihme kyllä musiikki helpotti mun oloa. Onneksi.