Ärsyttävää, kun on kerran (siis ihan tällä viikolla) saksinut itteään, heti tekee mieli lisää! Oon kai vähän sairas? Miten vaan. Joku on huumeriippuvainen ja mä sitten tykkään piirrellä ihooni. No ei kai kukaan periaatteessa ole normaali. TMI?
lauantai 30. heinäkuuta 2011
ruokaprostituoitu
Ärsyttävää, kun on kerran (siis ihan tällä viikolla) saksinut itteään, heti tekee mieli lisää! Oon kai vähän sairas? Miten vaan. Joku on huumeriippuvainen ja mä sitten tykkään piirrellä ihooni. No ei kai kukaan periaatteessa ole normaali. TMI?
a year from now i'll be proud of myself
Mä otin yks päivä sakset käteen. Sakset on hyvät. Niistä tulee niin pienet jäljet, jotka lähtee kyllä. Osaan olla painamatta liikaa, mutta saan kuitenkin sen hetken helpotuksen. Miten mua ahisti niin paljon? Mä selailin facebookissa onnitteluja ja hymyilin. Yhtäkkiä mua vaan rupes ahistaan ihan vitusti. Aluks otin pinsetit käteen, mutta tajusin, että saan niillä aikaa rumempaa jälkeä. Tyhmäkin osaa ajatella, apparently. Säälittävää... Mä oon ollu kuitenkin niin ilonen melko pitkään. No pääasia, ettei kukaan niitä nää. Sais vaan väärän mielikuvan. Paitsi poikaystävä tietty näki.
Huomenna taas syömistä. Jos en mee, saisin huudot. Mutta jos meen, mä tuun katumaan sitä. Mulla on joku pakkomielle nähtävästi miellyttää muita. Kauheen angstinen postaus, vaikka oon suht ilonen. :D
perjantai 29. heinäkuuta 2011
i'm making it happen... slowly
Musta muuten tuntuu, että oisin laihtunut. Ihan pikkuisen. Mun jotkut alusvaatteet ei enää tunnu yhtä "kireiltä". Se oli mahtava fiilis huomata se.
Muistin just, että munhan olis pitänyt alottaa The 10 Days Challenge silloin. Pakko se kai on. On mussakin jonkun verran kilpailuhenkeä ja täydellisyyteen pyrkimistä. Mä haluan saada siitä maksimipisteet. :D
torstai 28. heinäkuuta 2011
ate too much
Tähän mennessä en oo vielä syönyt mitään, enkä luultavasti kerkeä syömäänkään ennen iltaa. Ehkä se on vain hyvä, koska eilen söin niin paljon.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
tyyni ku hylätty puisto ja mieli kiittää
Tänään en välttämättä jaksais tehä mitään, mutta edes 10 min. cardiota ois hyvä, ja vatsoja! Pakko se on jaksaa. Tähän mennessä oon syönyt kolme kananmunan valkuaista ja raejuustoa. Oli ällöttävän valkoinen aamupala. :D Mutta siis tähän mennessä vajaa 140 kcal. En oo kauheesti enää jaksanu suunnitella, mitä syön. Huomiseks voisin taas suunnitella jotain.
Mä näin ihanaa unta. Siinä unessa mä olin laihtunu ja mä muistan sen fiiliksen, kun mä ekaa kertaa huomasin, kuinka mun lantioluut tuntui läpi ihanasti. Mulla oli niin mahtava fiilis. Harmi vaan, että se oli unta. Eipä vaan oo kauaa! Mä yritän jaksaa tän kanssa. Mä pystyn tähän! Vaikka mulla ei ole virallisesti tavoitepainoa, mulla on siihen mun vihkoon (voisiko sitä sitten sanoo thinspo -vihkoks, en tiedä) kaks "pysäkkiä". Mä alotin 18.7 ja ensimmäinen pysäkki on 5.12 ja seuraava 28.5. Jos en tuolloin ole vielä tyytyväinen, mä jatkan. Tietty sitten, kun oon tavoitteessani ryhdyn syömään terveellisesti, enkä ahmimaan.
Motivation is what gets you started, habit is what keeps you going!
tiistai 26. heinäkuuta 2011
try to stay positive; meanwhile exercise and eat healthy
Tänään ois luvassa mm. punnerruksia, vatsoja, käsipainojen kanssa jotain ja varmaan keksin jotain reisille/jaloille ja pakaroillekin. Mun ois tänään tarkotus vetää cross trainerilla 20 min. vähintään. Yritän tähdätä 30 minuuttiin, mutta huonokuntosena voin sanoo, että toi 20 minuuttia ottaa jo melkein "koville". Yritän olla häpeemättä mun huonoa kuntoa, mutta hei! Kai se on hienoa, että otan itteeni niskasta kiinni. Ennen en kuitenkaan liikkunut yhtään ja söin miten sattuu. :-D
Mulla on muiden blogien suhteen jotenkin laiska olo, kun en kommentoi. Lukea jaksan, mutta kommentoiminen vaatii enemmän. Pitää parantaa tavat, mutta koko ajan on meno päällä, hehehe...
maanantai 25. heinäkuuta 2011
i'm going to be stubborn 'bout this
Tänään oli eka punnituspäivä mulla. En oo laihtunut yhtään! Johtuukohan se lauantain syömisistä? En tiiä. Niin ja se vaaka on vähän rikki. Miten vaan, noi kuulostaa tekosyiltä. Ainakin mulla on ollut yleisesti ottaen parempi fiilis ja itsevarmempi olo, kun oon syönyt vähemmän ja liikkunut enemmän. Kyllä mä vielä saan tiputettua sen numeron! Perkele, mä tiiän, että mä pystyn siihen! :-D Käyn illemmalla vielä vaa'alla.
sunnuntai 24. heinäkuuta 2011
the day after the binge
Tänään on kuitenkin uusi päivä. En oo vielä syönyt. Oon herännyt liian myöhään ja päätin, että syön vasta sitten, kun oon liikkunut. Mun päivään kuuluu mm. cardiota, vatsoja, punnerruksia, käsipainojen nostelua yms. Tää onnistuu. (:
perjantai 22. heinäkuuta 2011
i need to exercise more
En oo omasta mielestäni liikkunu tänään tarpeeks. 10 minuuttia cardiota, jonkun verran vatsoja ja käsipainoilla jotain. En voi tehdä punnerruksia, ku sattuu tohon solisluun alueelle, enkä tiedä miksi. Harmi, koska punnerruksista tykkään paljon. ): Pakko vetää vielä vatsoja tänään.
Mä muuten haluaisin alottaa juoksemisen, mutta en osaa alottaa. En vaan tiiä, miten ja mistä alottaisin. Varmaan ensin nopeeta kävelyä ja siitä vähitellen hölkkäilyyn ja siitä juoksuun. En tiedä. Mulla on muutenkin tosi huono kunto, eli pitäis edetä hitaasti.
Huomenna onkin sitten se "merkkipäivän" juhliminen. Eli kaloreita sataa... Yritän saada korvattua sen cardiolla, mutta nähtäväks jää.
torstai 21. heinäkuuta 2011
i can do this, i'll prove i can
a year from now you may wish you started today!
Oon syönyt tänään aamupalaks omenan viipaloituna ja vadelmarahkan. Oon juonut vähän Pepsi maxia ja puol litraa vettä. Tällä hetkellä oon syönyt siis vähän vajaa 180 kcal. Mä en oo varma onks mulla nälkä vai oonko täys (menkat aiheuttaa mulla tätä). Mut ehkä mä vaan kuvittelen, että mulla ois nälkä. Oon muuten päättäny, että aina kun meen mun ovesta sisään tai ulos mun pitää tehä 10 punnerrusta seinää vasten.
keskiviikko 20. heinäkuuta 2011
tavallisten joukos tää kummalisten kukka
Ostin tänään paljon ruokaa! Ostin keittoa, raejuustoa, omenoita, rahkoja ja pari askia läkerolia. Yritän myöhemmin tänään laskea huomisen ruokien kalorit valmiiksi. Voisin ehkä taas yrittää juoda mustaa kahvia. Hyi.
Musta vähän tuntuu, että oon "sortumassa". Kauhee hinku päästä vaa'alle. En saa mennä, en saa. Pitää taistella noita haluja vastaan. Ei maanantaihin enää kauaa kestä.
motivation is what gets you started, habit is what keeps you going
Tänään on se päivä, kun saan syödä vähän enemmän. Aion ostaa itelleni ainakin mehujään, niissähän on yleensä alle 100 kcal kappaleessa. Häiritsee vaan, kun mun ois pitäny tänään vähän "treenata". Olin kuitenki aamulla liian väsynyt siihen eli cardiot vedetään luultavasti sitten iltaisin. Niin, ja rupeen vähentää pikkuhiljaa limun juontia (vaikka onkin tosi vähän kaloreita maxissa), ja juon vettä enemmän.
niin kuin lämmin vesi, joka lainehtii
Tänään oon siivonnu mun huonetta. Siinä kesti noin 9 tuntia! Omasta mielestäni oon ollut ahkera. Enää pitäis kattoo toi yks laatikosto, joka on täynnä roinaa... Koska olin niin ahkera, annoin ittelleni luvan syödä tänään "enemmän". Söin siis yhen näkkärin juuston kanssa. Luulin, että siitä ois tullut enemmän kaloreita, mutta hyvä vaan, ettei ollutkaan. Söin myös keittoa, mandariinilohkoja, raejuustoa ja purkkaa. Oon juonut Pepsi maxia ja paljon vettä. Summa siis noin 690 kcal.
Tajusin, että tässä kuussa on vielä yks merkkipäivä, jolloin aion syödä enemmän. Eli kolme tuhdimpaa päivää. Kyllä mä pärjään. Oon myös alottanut tekemään thinspo/laihdutusvihkoa. Se on aika kivaa. Se on myös mun yks kannustin jatkamaan ja pysymään motivoituneena. Mä pystyn tähän! Myönnän kuitenki, että nyt on vähän nälkä. Ei se mitään, aamulla syön jotain. Huomenna syön luultavasti enemmän kuin tänään. Torstaina syön taas vähemmän. (:
Mulla on muuten taipumus välillä pyöristää mun päivän kaloreita jonku verran ylöspäin. Yleensä kuitenki pyrin pyöristää suht oikeisiin lukemiin. :-D
maanantai 18. heinäkuuta 2011
step by step
Tän kuun puolella mulla kuitenkin on kaksi päivää, joina syön enemmän. Tehdään kavereiden kanssa ruokaa ja käyn vielä ravintolassa. En anna sen häiritä. Mä nimittäin en halua viettää enää kesiä näin. Mä en halua piilotella.
Mun suurimmat syyt tehdä tää on, koska haluun olla terve. Haluun olla tyytyväinen itteeni, enkä hävetä itteeni. Mä haluun näyttää hyvältä mun tulevassa päättäjäismekossa. Mä haluun myös näyttää hyvältä abiristeilyllä. Mä haluun todistaa muille ja itselleni, että mä pystyn siihen. Mä haluun saada muut ihmettelemään ja ihailemaan. Mä haluun olla joskus jollekin inspiraatio. Mä haluun päästä eroon ahmimisesta. Mä haluun oppia liikkumaan enemmän. Mä haluun, että kerrankin joku vois ehkä olla muhun tyytyväinen. Mä haluun näyttää hyvältä mun poikaystävän vierellä ja mä haluun olla itsevarma. Sen ei enää tarvitsisi hävetä mua, vaan se haluis esitellä mut sen kavereille.
Huomenna mun ois tarkoitus siivota. Mun huone on täysin sekaisin ja likainen, ja kaiken lisäks mulla on täällä helvetisti tavaraa. Mun ois tarkoitus kattoo vaatekaappi läpi, siivota monta hyllyä ja käydä läpi laatikoita jne. No ainakin on muuta tekemistä kuin syödä. Lisäks siivominenhan on hyvää hyötyliikuntaa.
beginnig is always the hardest part
Normaalisti mun tekis mieli jo tässä vaiheessa ahmia. Nyt ei todellakaan. Jes! Tää onnistuu, koska mä pystyn siihen. Mä haluun olla terve, enkä hävetä itteäni. Vaikka tässä kestää ja tulee mutkia matkaan, mä en luovuta. Mä teen ittestäni onnellisen. Vasta ekaa kertaa mä oikeesti tajuan, että tää on mahdollista! Maanantaisin mä käyn vaa'alla.
Mun tunika tuli postissa. Se oli liian iso. Sitä ei voi vaihtaa, koska kaikki koot on loppunu. ): No ehkä mä osaan sen verran käyttää ompelukonetta, että voin sitä kaventaa.
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
peonia peonia
Oon siis viimeaikoina ruvennut käymään tumblrissa kuultuani siitä parilta taholta monen monta kertaa. Siellä on monia laihdutus- ja thinspoblogeja. Postauksen loppuun laitan erään suosikki tumblr -blogin. Se blogi on mun suurin inspiraation lähde. Se on siis erään 15-vuotiaan tytön blogi, ja tää tyttö oli melkein samankokoinen kuin minä oon nyt. Hävettää. Kaiken lisäksi, mitä tuolta oon nyt lukenut, hänellä oli samat syömistavat kuin mulla, eli aikalailla pelkkää ahmimista.
En muista milloin viimeksi oisin ollut näin tosissani luomassa itselleni terveellisempää elämää. Mun tarkoitus on siis alottaa tää pikkuhiljaa, ja se räväkkä muutos tulee vasta elokuussa. Mä aion välttää karkkia ja herkkuja huomisesta alkaen, ja käydä kävelemässä 3 kertaa viikossa (aivan kuten toi tyttö alotti ton liikkumisensa), sekä tietty mä aion juoda enemmän vettä! Syön enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Mä tiiän, että saan tän onnistumaan, jos jaksan yrittää. Mä haluun terveellisemmän elämän, ja haluun olla tyytyväinen.
Mä aion "varastaa" meiän vaa'an mun huoneeseen, ja astua siihen. Mä en anna sen lukeman masentaa mua, koska jouluun mennessä se luku pienenee! Mä lupaan sen kaikille mun rakkaille lukijoilleni ja itselleni! :) Mä lupaan, että otan before kuvan, ja vertaan sitä sitten joulukuussa tulevaan after kuvaan.
Ja tässä on mun inspiraationi. ♥
cut me open, hurt me deep, i'll grow stronger
Mua taas ahdisti pitkästä aikaa niin paljon, etten voinut muuta kuin itkeä. Mä otin pinsetit, jotka oli tarpeeksi terävät mun mieleen, ja mä painoin hellästi mun ihoon. Vedin pieniä viivoja. Osasin varoa, etten tee liian syviä niistä. Ei saa tulla verta. Mä en halua, että mun poikaystävä huomaa. Mä en halua, että se suuttuu ja vihaa mua.
Mun päästä kuului taas se ääni. "Viillä syvemmälle. Tapa ittes." Mä en tiedä, kuka se on, joka puhuu. Mä nään unia, joissa mulla on lähes hyvä olla. Mä haluan vaan nukkua. Mä en halua elää tätä säälittävää elämää. Tää on naurettavaa, mä oon naurettava. Mulla pitäisi olla hyvä olla. Miksi mä en osaa olla onnellinen? Miksi se on niin vitun vaikeeta? Tää on säälittävää, mun pitää tehdä jotain ittelleni. Jos mä onnistuisinkin, mä jäisin kaipaamaan ehkä tätä. Mä oon tottunut tähän. This is who I am.
Tää on noloa jopa munkin mielestä. Apua. Mä en halua olla tällanen. Mä teen itsestäni paremman. Hassua, mun olo rupesi heti helpottamaan, kun sain vähän purettua sitä. Ei se ennen oo näin helpottanut. Se mun elokuun projekti, joka kestää joulukuuhun (luultavasti lomaan) asti, saa uusia yksityiskohtia mun mielessä. Mä teen tän ja se onnistuu. Se perkele onnistuu, en huijaa! :-D
Vaikka mua ahdistaa edelleen, mä ehkä opin saamaan sen katoamaan. Ihan pikkuisen, hiitaasti. Se painaa mua yhä, mutta mun motivaatio sai sen piiloon. Hetkeksi.
torstai 14. heinäkuuta 2011
wonk uoy naht noitceffa erom deen i
Ensimmäinen päivä, kun en oo tällä viikolla ahminut. Oon melkein ylpeä. Voisin oppia olemaan ahmimatta useamminkin. Ainoat "pahat" ruuat, jotka söin oli kaksi palaa suklaata ja mehujää. No joka tapauksessa pian aloitan herkkulakon, joka kestää joululomaan. En saa syödä esim. karkkia, keksiä, kakkua, sipsiä jne. Yksi helpotus: saan syödä jätskiä. Ehkä. Oon yrittänyt vakuutella, että saisin syödä sitä, mutta voi olla, että sekin sitten joutuu mustalle listalle. No tarkemmin tota herkkulakkoa mietin myöhemmin. Teen luultavasti ihan "suunnitelman" siitä.
Oon hiukan lukenut mielenterveyden psykologiaa tässä, ja oon ruvennut epäilemään, että mulla saattaisi olla estynyt persoonallisuushäiriö tai epävakaa persoonallisuushäiriö. Molemmissa kuvaukset kuvailivat mua tosi hyvin. Kysyin mun poikaystävältä tosta, ja hän sanoi, että estynyt persoonallisuushäiriö kuvaili mua paremmin hänen mielestään. En tiiä. Toisaalta mussa on pakko olla jotakin "vikaa", koska ei normaali elämä voi olla tällaista.
maanantai 11. heinäkuuta 2011
makes me feel better, makes me feel worse
Mua on ahdistanut taas. Mua ahdistaa taas usein. Mä yritän pidätellä itkua. Välillä onnistun, välillä en. Mä haluaisin vahingoittaa itseäni. Mä haluan korvata kivulla oman paskuuteni. Mä haluan helpotuksen. Mä haluan korvata mun virheet muille. Kipu tuntuu "hyvältä", se tuntuu aidolta. Mä luin tänään erilaisita itsemurhan tekotavoista. En tiedä miksi. En aio tehdä sitä, vaikka välillä ahdistaa paljonkin. En edes uskaltaisi. Ehkä se on hyvä?
Tuntuu oudolta. Sanoinkuvailematon tunne. Se vainoharhainen tunne, että kaikki vihaisivat minua, se saa mut ahdistumaan entisestään. Jos teen jotain väärin, jos joku on esim. vihainen minulle, kaikki vika on mussa. Kaikki paha johtuu musta. Anteeksi, kaikki. Anteeksi, kun mä olen täällä aiheuttamassa teille mielipahaa.
maanantai 4. heinäkuuta 2011
ne tietää, kuinka helppoo on vaikuttaa ihmismieleen
Mä en jaksa edes kirjoittaa. Mulla on niin outo olo. Ihan kuin mua ei olisi. Mä olen, mutten ole, tai hengitän, mutten elä. "Halu elää" on osa ihmisyyttä, ikään kuin vaisto. Enkö ole ihminen? Mä en oikeastaan enää tiedä, mitä mä haluan, tai mikä olen. Tuntuu kuin olisin enää tyhjä kuori täynnä vanhoja muistoja. Merkittäviä, merkityksettömiä, miten vain... Mä en tiedä, olenko mä joku vai ei kukaan.
Mä oon miettinyt, että pitäisköhän mun "varastaa" vaaka mun huoneeseen. Uskaltaisinko astua sille? En varmaan. Ainakin mulla olis jotain syyttämässä mua syömisistä, samalla motivoimassa. Uskallanko ottaa sen vaa'an?
sunnuntai 3. heinäkuuta 2011
i know what i want
Tänään oli ihan ok päivä. Yhtäkkiä tuli kauhea ahdistus ja mä itkin. En tiedä, mistä tai miksi se tuli. Se vain tuli. Poikaystävän kanssa puuhailtii vähän intiimimmin, ja sen jälkeen se iski. Tuli tyhjä olo. Sainoinkuvailematonta. Vähän niin kuin olisi katsonut ikuisen kestosuosikkisarjan viimeisen jakson. Huono vertaus tiedän. Yleensä mulla on kauhean onnellinen ja huoleton olo tuon jälkeen. Tänään mä koin vain tyhjyyttä.
haluanko mä itselleni tahallaan pahaa?
lauantai 2. heinäkuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)