Normaalisti mun tekis mieli jo tässä vaiheessa ahmia. Nyt ei todellakaan. Jes! Tää onnistuu, koska mä pystyn siihen. Mä haluun olla terve, enkä hävetä itteäni. Vaikka tässä kestää ja tulee mutkia matkaan, mä en luovuta. Mä teen ittestäni onnellisen. Vasta ekaa kertaa mä oikeesti tajuan, että tää on mahdollista! Maanantaisin mä käyn vaa'alla.
Mun tunika tuli postissa. Se oli liian iso. Sitä ei voi vaihtaa, koska kaikki koot on loppunu. ): No ehkä mä osaan sen verran käyttää ompelukonetta, että voin sitä kaventaa.
4 kommenttia:
Hienoa hei! :) Alku on tosiaa aina vaikein, mut siitä se lähtee!
Tsemppiä!! :) ♥
Kiiitoos! <:
Jumaliste kuinka inspiroiva kuva toi ylin ..!! ;)
Sullon kiva blogi, oonvarma et sä pystyt saavuttamaan sun tavoittees! Tsemiä ^^.
niin on! kiitos kannustuksesta! (::
Lähetä kommentti