mäensyömäensyömäensyö!

En varmasti syö! En saa! En ansaitse sitä. Oon liian läski syömään. Mä en etene mihinkään, jos tää jatkuu samaa rataa. En saa syödä! Tänään hillitsen itseni. Syön vasta illalla. Tää viikko on mennyt liian huonosti. Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona kalorit heitti 500-800 paikkeilla. En jaksa muistella tarkkoja summia nyt. Mutta eilen. Ei vittu. Eilen tuli syötyä ihan liikaa. Aamupalaksi kaksi kevyttä jugurttia, ei siinä mitään, ihan ok. Myönnän, että hiukan ahdisti. Koulussa söin ruokaa, mitä siis en nykyään enää harrasta. Siitä vasta ahdistus alkoi ja ajattelin, ettei illalla enää mitään tai sitten vain vähän. Mutta eikös käynytkin niin, että vedin tyytyväisin mielin kolme minitortillaa. Meinasin jopa ottaa lisää! Hyvä, etten erehtynyt. Morkkis, ahdistus, masennus ja pieni paniikki iski heti. Sen jälkeen en enää syönyt mitään.

 

Mulla on tää viikko alkanut hyvin, mutta jatkunut siten, että taas se outo "masennusvaihe" iski. Sen on niin vaikeeta olla tekemättä mitään itselleen. Yritän järkeillä ja melkein onnistunkin siinä. Ei raapiminen nyt niin paha asia ole. Ei ne jäljetkään jää kuin maksimissaan viikoksi siihen. Kaikki hyvin. Kunpa vain osaisin järkeillä ruuankin suhteen samoin. En kuitenkaan osaa enää. Yks syy siihen on se, että mun vatsa ei toiminut yhtään silloin, kun söin vähän. Nyt se toimii hiukan paremmin. En ole tällä viikolla vielä suorittanut yhtään niitä liikuntajuttuja, joita pitäisi. Onneks on vielä kolme päivää aikaa. Tänään cardiota tai lihaskuntoa.

Pian (viimeistään ensviikolla kai?) pitäisi muuten saada syksyn YO-tulokset. Mä oon niin huono, että saan varmaan jonkun C:n tai B:n molemmista aineista. Mä haluan L:n tai E:n edes jostakin! Noilla on suuret odotukset musta. Ne joutuu pettymään niin pahasti...