perjantai 17. kesäkuuta 2011

the pure pleasure of boredom


Oon lihonnut. Huomaan sen mun rintsikoista. Viime kuussa vielä iloitsin siitä, että oon laihtunut. Nää tuntui silloin vähän löysemmiltä. Nyt tuntuu taas hiukan tiukemmalta. Kannattaa ahmia, sen siitä saa. Rehellisesti sanoen, vaikka mua ahdistaa tää, mua ei silti kiinnosta lihominen ollenkaan. Lähinnä kaikki tuntuu nykyään samantekevältä, mikään ei kiinnosta. Haluaisin vain olla. Edes raapiminen ei vie tätä tunnetta pois.
Toi kuva on aika sopiva tähän mun tuntemukseen...

Voisin ehkä ruveta pitää kirjaa tänne syömisistäni vaikka maanantaista lähtien. Ehkä mä sitten osaisin helpommin sanoa, mikä laukaisee tän mun ahmimisen. Okei, tiedän, että ahmin aina ahdistuneena/masentuneena, mutta jos se olisikin jotain, joka on mahdollista estää? Sitäpaitsi, ehkä syön vähemmän, kun tiedän, että ne pitää kirjata "julkisesti" ylös.

Tein muuten väliaikasen headerin (olikohan edes oikea termi?). Sen kanssa pitäis nyt sit pärjätä, kunnes jaksan väsätä ehkä joskus uuden.

Ei kommentteja: